Monialaiset projektit rikastuttavat opinahjoa

Syksyllä 2013 Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden johtamisen ja viestinnän opiskelijoiden toteuttaman @Sight –verkkojulkaisun teemana on opiskelijoiden projektityöskentely. Johtamisen ja viestinnän esimiestyön kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana projektityö, josta opiskelijat saavat erinomaista käytännön kokemusta työelämää varten.

Tarjolla on ollut erilaisia ja monialaisia projekteja, joista oppilaat ovat saaneet valita haluamansa omaa osaamistaan haastaen. Tässä julkaisussa opiskelijat kertovat omien projektiensa sisällöstä sekä antavat näkökulmaa siihen, mitä projektityöskentelystä opitaan. Julkaisussa käsitellään projektitoimintaa DuuniExpo-messujen järjestelyistä, vihreitä arvoja käsittelevää Green Carea, uuden Niemen Kampuksen suunnittelua, Salpausselän kisojen asiakaspotentiaalia sekä Entre Akatemiaa yrittäjän näkökulmasta.

Liiketalous muuttaa Niemeen!

Lahden ammattikorkeakoulu muuttaa koko toimintansa Niemen Kampukselle vuoteen 2018 mennessä. Niemen Kampuksen on tarkoituksena luoda yhtenäisyyttä eri koulutusalojen välille sekä vahvistaa yhteen kuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Niemen Kampuksen on tarkoituksena luoda Lahden ammattikorkeakoululle parempi brändi  sekä tehdä Lahdesta suurempi opiskelijakaupunki. Myös opetusteknologia uudistuu ja muuttuu modernimmaksi.

Liiketalouden alan työpiste muuttaa Niemen Kampukselle vuodenvaihteessa 2013-2014. Muutto pyörähti käyntiin liiketalouden alalla 16.12.2013. Vuonna 2014 Niemen Kampuksella opiskelevat liiketalouden ja ympäristöteknologian opiskelijat.

Opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana Niemen Kampuksen suunnittelussa erilaisten projektien muodossa. Opiskelijat ovat toteuttaneet esimerkiksi Hei me muutetaan –lanseerauskampanjan. Kampuksen suunnittelua on tällä hetkellä tukemassa kolme valmista opinnäytetyötä. Projektiopintoina opiskelijat dokumentoivat käyttäjätutkimusaineistoja sekä suunnittelevat ja kalustavat ryhmätyötiloja. Lue lisää Niemen Kampuksen opiskelijaprojektista heti julkaisun alusta. 

Mukavia lukuhetkiä, Rauhallista Jouluna ja Onnea vuodelle 2014!

Arla Kirjonen, päätoimittaja

Roosa-Maria Syvänniemi, toimitussihteeri

Anna Ritvanen, toimitussihteeri

Taavi Lähteenaro, toimitussihteeri

Jaana Loipponen, vastaava päätoimittaja

Projektina Niemen Kampus

Liiketalouden ala siirtyy opiskelemaan vanhoista tiloista Ståhlberginkadulta uudelle Niemen Kampukselle tammikuussa 2014, osoitteeseen Niemenkatu 73.

Pääsimme mukaan tekemään projektiopintoina Niemen Kampus –projektia. Mukana toteuttamassa Niemi–projektia on myös iso joukko muiden alojen tekijöitä.
Meidän ryhmämme vastuulla on suunnitella ja toteuttaa ryhmätyötilat opiskelijoille.
Projektin tarkoituksena on valmistella ryhmätyötilat sellaisiksi, että opiskelijoiden on ilo tehdä niissä ryhmätöitä heti vuodenvaihteen jälkeen.

Ryhmätyötilat ovat sitä varten, että opiskelijoilla on jokin paikka, missä tehdä koulutöitä. Nykyisissä liiketalouden tiloissa ryhmätyötiloja ei oikein ole. Opiskelijoiden toive on, että uudelle kampukselle olisi mahdollista saada toimivat tilat.

Tarkoituksena on suunnitella ja sisustaa kolme työtilaa sekä yksi yhteinen tila, jossa voi keittää kahvia ja syödä eväitä. Tavoitteena on, että ryhmätyötiloista jokainen on hieman eri teemalla toteutettu, ja että tiloista tulisi mahdollisimman viihtyisät ja motivoivat.

Meidän kolmen opiskelijan tehtävänä projektissa on miettiä tiloihin niin äänieristystä kuin kalusteitakin. Koulutuskonsernilta löytyy vanhoja kalusteita ja tuunaamme niitä uusiin tarpeisiin sopiviksi. Tilat tullaan maalaamaan, sisustamaan ja kalustamaan sekä uusilla että ehostetuilla kalusteilla. Hankintoja teemme kalusteista elektroniikkaan.

Haastetta projektiin asettaa akustiikka ryhmätyötiloissa, sillä tila on yhtenäinen: katto on avoin ja tilat on jaettu vain seinillä. Budjetti ei ole päätähuimaava, joten kekseliäisyyttä tarvitaan. Toiveena olisi, että saisimme sponsoreita mukaan auttamaan hankinnoissa sekä talkoolaisia auttamaan kalusteiden tuunauksessa!

Projektin on jalkauttanut opiskelijoille Satu Hyökki, jonka mielestä opiskelijat ovat parhaita mahdollisia ryhmätilojen toteuttajia.

- Niemen kampusta on suunniteltu yhteistyössä kaikkien keskeisten käyttäjäryhmien kanssa. Opiskelijat ovat oppimisympäristön keskeinen käyttäjäryhmä ja on tärkeää, että heidän näkemyksiään kuunnellaan myös tilallisissa ratkaisuissa. Ryhmätyötila suunnittelussa opiskelijoilta kysyttiin ensin näkemyksiä siitä, minkälaiset ryhmätyötilat tukevat monialaista oppimista. Tämän jälkeen opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus lähteä mukaan selvityksen pohjalta tehtävään ryhmätyötilojen tuunausprojektiin. Projektin kautta opiskelijat pääsevät antamaan kädenjälkensä kampuksen co-working -ympäristöön, kertoi Satu opiskelijoiden osallistumisesta projektiin. 

Todennäköisesti tulevaisuudessakin opiskelijat pääsevät mukaan tilojen suunnitteluun, kun Niemeen rakennetaan tilat muille Lamkin koulutusaloille.

- Käyttäjäkeskeinen, osallistava ote on kampussuunnittelun keskeinen valinta ja kampushankkeen edetessä mahdollisuuksia opiskelijoiden mukaan kytkemiseen tulee jatkossakin monia. Opiskelijat voivat liittyä hankkeeseen mm. opinnäytetöiden, harjoittelujen ja projektiopintojen kautta. Kampussuunnittelussa ollaan avoimena opiskelijoiden ajatuksille ja ideoille!

Teksti: Reija Luoma, Heta Lehtinen ja Emma Riipola
Kuva: Miia Virtanen

Nopein tie talouspäälliköksi

Kolmannen vuoden liiketalouden opiskelija Katariina Inkilä työskentelee opiskelijatyönä järjestettävien DuuniExpo & Yrittäjyyspäivät 2014 –messujen talouspäällikkönä. Hän on osa johtoryhmää, joka on päävastuussa messujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Katariina on valinnut liiketalouden alan suuntautumisvaihtoehdoista taloushallinnon, ja hän onkin opinnoissaan jo käynyt läpi yrityksen talouden hoitoon liittyviä asioita. Taloushallinnon opintoihin kuuluu myös viiden opintopisteen laajuinen projekti, mikä olikin osasyy siihen, että Katariina lähti mukaan DuuniExpo-projektiin.

- Koulukaverini kuuli tästä projektista ja kysyi olenko harkinnut DuuniExpon talouspäällikön hommaa. Taisin laittaa hakemuksen menemään jo samalla viikolla ja viikon päästä haastattelussa sain tietää, että paikka on minun.

Katariinan työtehtävät sisältävät muun muassa budjetin laadintaa ja seurantaa, ostolaskujen tarkistamista ja tiliöintiä sekä ständipaikoista ja lahjoituksista tehtävien laskutustoimeksiantojen tekemisen.

- Aika käytännönläheistä työtähän tämä on, vaikka toiminkin päällikkönä. Samoja töitä teen kuin yksi apulaisenikin, mutta saanpahan ainakin käytännön kokemusta. Tavallinen ”työviikko” sisältää myös ainakin yhden tai pari pakollista palaveria.

Projektiryhmän suuri koko luo haasteita esimerkiksi tapaamisten sopimiseen sekä tiimihengen luomiseen. DuuniExpon projektiryhmä koostuu monesta eri tiimistä, jotka eivät välttämättä tunne toisiaan, joten voi olla hankalaa saada lujitettua koko porukka yhteen. Katariina kuitenkin kertoo, että huolimatta 40-henkisestä projektiryhmästä talouspäällikkönä toimiminen on melko yksinäistä työtä.

- Työskentelyn isossa tiimissä on huomannut lähinnä koko projektiryhmän palavereissa käydessä, eli aikalailla yksin puurtamista tämä tavallisesti on. Opettajista koostuvalta projektin ohjausryhmältä saa kyllä apua tarvittaessa, mutta yleensä asioita joutuu selvittämään monen eri ohjaajan kanssa, mikä hidastaa työn etenemistä. Mutta ilman apua tässä projektissa ei kuitenkaan jää.

Katariina kertoo, että hänelle on ollut suurta etua viimekesäisestä kesätyöpaikasta tämän projektin töiden kannalta. Hän työskenteli laskujen parissa, eli laskutus ei tullut uutena asiana. Lisäksi oma kiinnostus sisäiseen laskentatoimeen on motivoinut suuresti. Katariinasta on mukava toimia projektissa, sillä siinä on selkeä alku ja loppu, yhden projektin aikana pääsee tekemään hyvinkin monenlaisia asioita.

- Ja onhan se tietysti hienoa päästä sanomaan, että on talouspäällikkö jo 21-vuotiaana. 

teksti: Karoliina Inkilä
kuva: Karoliina Inkilä

Win-win situation - Entre Akatemiassa kaikki hyötyvät

“Mikäs tää meijän juttu tänään olikaan? Mitäs teillä oli mulle tänään tarjolla? Intialaista vatsahierontaa?” Hermanni Parikka avaa haastattelutilanteen tutulla ronskilla tyylillään. Kyseessä on päälle kolmekymppinen karski miesyrittäjä, joka ei jää sanattomaksi. Parikka on tullut kertomaan meille kokemuksistaan Entre Akatemia -projektissa. Projekti antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen ja luoda uusia kontakteja. Mutta miksi tällainen idearikas yrittäjä, jolta ei puutu mielipiteitä lähtee mukaan opiskelijaprojektiin?

Entre Akatemia -projektissa opiskelijat ja yrittäjät kohtaavat. Yrittäjät toimivat opiskelijoille mentoreina tuoden heille näkökulmaa yrittäjyyteen. Opiskelijat puolestaan antavat yrittäjille tuoreita ideoita liiketoimintaan. Projektiryhmä kokoontuu keskustelemaan yrittäjyydestä vaihtelevissa ympäristöissä ja lisäksi opiskelijat tapaavat omaa mentoriaan kehittämistehtävien parissa. Hermanni Parikka on yksi Entre Akatemian yrittäjämentoreista.

Parikan yritys Fytera Ky tarjoaa tarkasti suunnattua ja ennaltaehkäisevää fysioterapiaa. Parikka ei ole tehnyt tarkkaa rajausta asiakkaidensa suhteen, mutta pääkohderyhmänä ovat tällä hetkellä tatuoijat. Parikan mielestä tatuoijat ovat ”hauskaa porukkaa”, joiden kanssa on kiva tehdä töitä.

- Fytera Ky ei ole kasvuyritys, vaan tarkoituksenani on toiminnalla elättää itseni ja rahoittaa mukava vapaa-aika, Lifestyle-yrittäjäksikin itsensä määrittelevä Parikka sanoo.

Entre Akatemia -projektiin Parikka haki mukaan syksyllä 2012 nähtyään ilmoituksen oppilaitoksensa seinällä. Tuolloin hän opiskeli vielä itsekin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Projektissa Parikka näki mahdollisuuden tutustua Lahden seudun yrittäjätoimintaan, päästä tekemään yhteistyötä eri alojen opiskelijoiden kanssa sekä kehittämään mielessä olevaa liikeideaa. Parikka onkin mukana projektissa nyt toista kertaa.

- Ideoita pallottelemalla ja muiden mentoreiden kokemuksia kuunnellessa olen saanut paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia yrittäjyydestä.

Parikka on tehnyt opiskelijoiden kanssa monenlaisia kehitysprojekteja. Tällä hetkellä tekeillä on asiakastietojärjestelmän laatiminen, Facebook-sivujen sisällön tuottaminen ja kilpailijakartoituksen tekeminen.

- Opiskelijoiden kanssa työskennellessä mennään aina heidän ehdoillaan. Vaikka työ ei ole yhtä tehokasta kuin ammattilaisen, on näkökulma aina uusi ja opiskelijoiden näköinen.

- Raa’asti hyväksikäytän opiskelijoita, tekemään räätälöityjä hommia ilmaiseksi, Parikka vitsailee tyylilleen uskollisena.

Parikka kehuu Entre Akatemian konkreettisia hyötyjä ja suosittelee mentoriksi lähtemistä kaikille yrittäjille. Opiskelijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi Parikka on projektin kautta aloittanut yhteistyön toisen yrittäjämentorin kanssa.

- Kaikki on mennyt kuin Strömsössä, eikä ole tarvinnut kohdata turhaa draamaa! Parikka kehuu.

- Projektista saa erittäin paljon irti, kun vaan päättää ottaa hyödyn juuri itselle tärkeistä asioista, hän jatkaa.

Mikä Parikan mielestä on sitten ollut koko projektissa parasta ja mikä kehittämisen arvoista?

- Onhan se nyt itsetuntoa kohottavaa, että projektissa on opiskelijoita tänä vuonna 24 ja yhdeksän heistä halusi tulla juuri minun mentoroitavakseni. Kiva huomata, että ainakin Minä-brändi toimii, Parikka naureskelee.

- En keksi mitään huonoa sanottavaa koko projektista. Kai sen vian on oltava sitten itsessäni, kerran ei muusta tai muista ole pahaa sanottavaa, hän tokaisee vielä lopuksi.

Teksti: Tella Krigsman ja Pauliina Huovila

DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät – monialainen opiskelijaprojekti

DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät –tapahtumakokonaisuus on Lahden alueen ainoa rekrytointi-, opiskelu-, yrittäjyys- ja verkostoitumistapahtuma. Tämän vuoden teemoja ovat syrjäytymisen ehkäisy työllistymisen ja koulutuksen kautta sekä vastuullisuus ja kansainvälisyys. Lahden ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat järjestävät tapahtuman opiskelijaprojektina jo kuudennetta kertaa. Järjestelyt huipentuvat keskiviikkona 29. tammikuuta 2014 itse tapahtumapäivään Lahden messukeskuksessa.

Motivaation lähteitä

Olemme kaksi toisen vuoden liiketalouden alan opiskelijaa Lahden ammattikorkeakoulusta. Tänä syksynä aloitimme johtamisen ja viestinnän ammattiopinnot. Lähdimme mukaan DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät -opiskelijaprojektiin, koska messutapahtumien järjestäminen kiinnostaa meitä molempia yleisesti. Lisäksi saamme arvokasta kokemusta projektiluonteisesta työstä. Projekti on jaettu markkinointi- ja viestintä- sekä myyntitiimeihin. Meitä kiinnosti eniten markkinointi ja viestintä, sillä koimme, että hyötyisimme siitä tulevaisuuden työpaikkaa etsiessä.

DuuniExpon markkinointipäällikkönä toimii Jon Heikkinen. Heikkisen mukaan opiskelijat saavat projektista erityisesti hyvää kokemusta työelämää varten.

- Vaikka projekti koostuukin yksittäisistä työtehtävistä, pääsee projektin työntekijä näkemään kokonaisuudessaan, miten markkinointia organisoidaan. Ne opiskelijat, jotka ovat johtamisen ja viestinnän suuntautumisessa, saavat DuuniExpo -projektista arvokasta kokemusta myös markkinoinnin saralta, toteaa Heikkinen.

Monipuolisia työtehtäviä markkinoinnin ja viestinnän parissa

Heikkisen mukaan markkinointi ja viestintä –tiimissä opiskelija pääsee tekemään useita hyvin erilaisia työtehtäviä.

- Tiimin vastuulla ovat muun muassa markkinointimateriaalien graafinen suunnittelu, mediatiedotteet, esittelykiertue alueen kouluissa, markkinointi sosiaalisessa mediassa sekä verkkosivuston suunnittelu ja päivittäminen. Parasta tiimissä on se, että jokainen pystyy itse vaikuttamaan työtehtäviinsä ja tekemään niitä asioita, joista on eniten kiinnostunut, kertoo Heikkinen.

Vaikka projekti on vasta alussa, olemme päässeet tekemään muun muassa lehdistötiedotteen, joka lähetettiin Lahden alueen ilmaisjakelu- ja sanomalehdille. Saimme arvokasta kokemusta viestinnästä, sillä kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin tehnyt lehdistötiedotetta. Tiedotetta oli mukava tehdä, sillä se ei ollut koulutehtävä muiden joukossa, vaan tiedotteella oli todellinen merkitys messujen tunnettavuuden luomisessa. Myös jatkossa työtehtäviimme kuuluu erilaisten tiedotteiden tekoa.

Tutustumista haasteelliseen online-markkinointiin

Tällä hetkellä meitä on työllistänyt eniten DuuniExpon ja Yrittäjyyspäivien online-markkinointi. Online-markkinointi tullaan toteuttamaan Google AdWords –verkkomainonnan avulla. Tarkoituksena on käyttää oikeaa rahaa erilaisten AdWords –markkinointikampanjoiden luomiseen.

Tehtävä on haasteellinen, sillä tiimissämme ei ole henkilöitä, joilla olisi kokemusta ohjelman käytöstä jo entuudestaan. Meidän tulee siis opiskella ensin itsenäisesti Google AdWordsin käyttöä, ja sen jälkeen toteuttaa markkinointikampanja. Emme kuitenkaan koe tätä mitenkään negatiivisena asiana, sillä online-markkinoinnin osaajia tarvitaan tulevaisuudessa.

Teksti: Salla Niskanen ja Janette Kämppi

Salpausselän Kisoille nostetta opiskelijoiden voimalla

Lahden ammattikorkeakoulun DYNAMO-projekti tarjoaa oppilaille syksyllä useita  keskenään erityyppisiä projekteja, joihin kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Urheilusta kiinnostuneilla on mahdollisuus olla mukana järjestämässä vuoden 2014 Salpausselän Kisoja. Lahti Ski Games -projektin ideana on tavoittaa venäläistä asiakaskuntaa, erityisesti Pietarin alueelta. Pietarin suuren asukasmäärän ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi Pietarissa nähdään olevan valtava asiakaspotentiaali kisoja silmälläpitäen. Projektissa pyritään kartoittamaan kokonaisvaltaisesti käytännön keinoja venäläisten kisaturistien lukumäärän kasvattamiseksi.

Projektin alullepanija on Jesse Kiuru, joka toimii Salpausselän kisojen tapahtumapäällikkönä. Kiurun toimenkuvaan kuuluu tapahtuman koordinointi kaikilla osa-alueilla. Salpausselän kisaprojektin kautta opiskelijat pääsevät kertomaan Kiurulle omia käytännön ideoitaan ja näkemyksiään siitä, kuinka venäläisten kisaturistien määrä saadaan kasvuun. Liiketalouden opiskelija Henri Veijola kertoo projektin olleen positiivinen kokemus.

- Urheiluihmisenä on erityisen hienoa olla mukana juuri tässä projektissa. Tähän mennessä kaikki palaverit ovat olleet  hyvin antoisia. Olemme yhdessä kehittäneet lukuisia uusia ideoita kohderyhmän tavoittamiseksi. Uskon, että näkemyksemme tuo tapahtuman järjestäjille lisäarvoa, ja sitä kautta kävijämäärän kasvua, toteaa Veijola päättäväisenä.

Projektiryhmään kuuluu yli 10 Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Edustettuina ovat erityisesti liiketalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmat. Opiskelijat keskittyvät esimerkiksi sosiaalisen median ja internetsivujen kehittämiseen, sekä yhteistyöyritysten ja yhteisöjen kartoittamiseen. Veijola kertoo projektin olevan tarkkaan suunniteltu alusta loppuun.

- Projektissa on otettu huomioon jokaisen opiskelijan erityisosaaminen. Esimerkiksi liiketalouden opiskelijat keskittyvät markkinointiin ja yhteistyösopimukseen yritysten kanssa. IT-opiskelijat vastaavasti ottavat enemmän vastuuta sosiaalisen median ja internetsivujen rakentamisesta. Mukana on myös muutamia venäläissyntyisiä opiskelijoita, joilla on jo valmiiksi suhteita Pietarin alueelle. Tämä mahdollistaa käytännön järjestelyiden sujuvamman etenemisen, kertoo Veijola innostunut ilme kasvoillaan.

Venäläisen asiakaskunnan tavoittaminen Salpausselän Kisoihin näyttää myös suuntaa venäläisturistien tavoittamisen mahdollisuuksista Lahdessa vuonna 2017 käytäviä hiihdon MM-kisoja silmälläpitäen. Projektin kautta saatuja tietoja ja tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi tulevissakin kisoissa, mikä korostaa projektin merkityksellisyyttä Lahteen kohdistuvan turismin kannalta. Kisaturisteille pyritään tarjoamaan mahdollisimman onnistunut kokemus tapahtuman järjestelyiden sujuvuuden osalta, jotta asiakas palaa kisoihin myös jatkossa.

Teksti: Jari Tikkanen

Green Care ‒ Vihreää voimaa verkostoitumalla

LIVE-Liiketoimintaa verkostoitumalla -hanke

Green Care on osa LIVE–Liiketoimintaa verkostoitumalla -hanketta, joka toteutetaan vuosina 2013 ja 2014. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa. Hanke sisältää seminaareja sekä koulutuksia, joihin osallistuneet yrittäjät saavat lisäksi opiskelijoita tekemään projekteja, kuten opinnäytetöitä, yrityksiinsä. Lahden oppilaitoksista mukana ovat Lahden ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Työtehoseura ry, ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu. 

Vastuullinen liiketoiminta -opinnot osa Green Careä

Lahden ammattikorkeakoulussa jokaisella koulutusalalla on lisäksi oma opintojaksonsa, jossa GreenCare-ajatukseen paneudutaan. Liiketaloudella on Vastuullinen liiketoiminta -opintojakso, jossa syksyllä 2013 aloitettiin Green Care -yrittäjän vastuullisuuskäsikirjan laatiminen. Opintojakson kevään 2014 osuuteen haetaan vielä sopivia projekteja.

Opintojaksolla opettavat  Anna Pajari ja Jaana Loipponen. 

– Ensi vuodelle haluaisin sellaisia yritysprojekteja, joissa päästäisiin tekemään oikeita tehtäviä, jotka ovat todella hyödyksi yrittäjälle – vastuullisuuden aiheeseen liittyen, kertoo Anna Pajari.

Green Care -aatteeseen sisältyy paljon

Green Care tarkoittaa lyhyesti vihreää hoivaa, mutta termin sisältö on paljon laajempi. Vihreys ei tarkoita pelkästään metsää ja maaseutua, vaan Green Care yrittäjyyttä voi olla myös kaupunkiympäristössä kaupunkiluontoa hyödyntäen. Samoin hoiva pitää ymmärtää kaikkeen hyvinvointiin ja virkistäytymiseen liittyväksi, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suomalainen luonto tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia Green Care -yrittäjyydelle.

– Green Care on laaja käsite liittyen hyvinvointiin, virkistymiseen ja hoivaan kaikenikäisille. Green Care liittyy lisäksi ympäristöön, luontoon ja niiden arvostavaan hyödyntämiseen, tiivistää Pajari.

Green Care -aatetta Suomessa edistää Green Care Finland ry (www.gcfinland.fi).  Yhdistykseen kuuluu noin 120 jäsentä: yrityksiä, yksityishenkilöitä, tutkijoita ja kouluttajia. Green Care Finland ry järjesti järjestyksessään 3. Green Care -päivät Lepaalla 19.-20.9.2013. Tapahtumassa tutustuttiin erilaisin luennoin ja työpajoin Green Care -aatteeseen ja sen mahdollisuuksiin. Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja opettajat saivat osallistua tapahtumaan.

– Green Caressa innostavinta on se, että se on minulle uusi aihealue, Pajari sanoo.

Lisätietoja:

Lahden ammattikorkeakoulun Green Care –projektipäällikkö

Anne Timonen, anne.timonen@lamk.fi, p. 050 385 5585

Liiketalouden alan yhteyshenkilö

Sari Suominen, sari.suominen@lamk.fi

Teksti: Emma Laaksonen

Kuvat: Valokuvaaja Jarkko Laaksonen

Vastuullisesti kohti kesää

Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden johtamisen ja viestinnän opiskelijoiden tuottaman ja toteuttaman @Sight-verkkojulkaisun teemana on vastuullinen liiketoiminta. Tekstit käsittelevät vastuullisuutta esimerkiksi media- ja teatteritaiteenalalla. Julkaisussa on nyt myös ensimmäistä kertaa Lahden ammattikorkeakoulun henkilökunnan kirjoittama artikkeli.

Vastuullinen liiketoiminta on kasvattanut merkitystään yrityksien strategioissa jo vuosia. Sidosryhmät haluavat tietää kuinka vastuullisuus ilmenee yrityksen toiminnassa. Vastuullisen liiketoiminnan toteuttaminen ei ole standardoidusti ohjattua, vaan se saattaa ilmetä eri aloilla hyvin monipuolisilla tavoilla. 

Tässä julkaisussa vastuullisen liiketoiminnan ilmenemistä tarkastellaan muun muassa media- ja teatteritaiteenalalla, yksityisyrittäjän ja organisaation näkökulmasta. Lisäksi saamme kuulla nuorien työllistymistä tukevasta Duuniin.fi-kampanjasta ja opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettavasta Ecomill-ympäristöhankkeesta.

Toivomme, että verkkojulkaisu auttaa havaitsemaan vastuullisen liiketoiminnan monipuolista ilmenemistä.

Nautinnollisia lukuhetkiä ja ihanaa kesää!

Erika Luhtala, päätoimittaja

Annukka Annaniemi, toimitussihteeri
Ilari Kallio, toimitussihteeri
Tanja Lindholm, toimitussihteeri

Jaana Loipponen, vastaava päätoimittaja

Duuniin.fi – Innovaatio nuorten työllistämiseksi

Lahtelainen yritys Summer Up Oy tekee yhteistyötä henkilöstöratkaisuja tarjoavan Go On-yrityksen kanssa Duuniin.fi- kampanjassa, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria työllistymään. Nuoret saavat kampanjan kautta työkokemusta talkootyön merkeissä sekä arvioinnin omasta työpanoksestaan. Kampanjavastaava Katja Uustalon mukaan idea kampanjaan tuli yrityksen rekrytoidessa tapahtumiinsa talkoolaisia.

- Huomasimme, että festareille hakee paljon nuoria töihin, minkä kautta aloimme pähkäilemään, olisiko siinä jokin juju saada nuoria työllistymään? Ideaa alettiin innovoida Go On henkilöstöfirman kanssa, minkä tuloksena kampanja sai alkunsa.

Ainutlaatuista rekrytointia
 
Työllistämisprosessi alkaa, kun nuori kirjoittaa talkoohakemuksen esimerkiksi Summer Up Oy:n tapahtumiin Duuniin.fi- sivuston kautta. Go On käy läpi hakemukset, ja nostaa esiin potentiaaliset hakijat. Tämän jälkeen nuoret haastatellaan Go Onin toimesta, jolloin he saavat myös hyödyllistä kokemusta työhaastattelutilanteesta. Haastatteluiden jälkeen nuorten soveltuvuutta tarkastellaan ja heidät sijoitetaan heille parhaiten sopivaan tehtävään. Tapahtuman jälkeen nuoren työpanos arvioidaan ja hänen tietonsa päivitetään Go Onin tietokantaan. Näin tiedot ovat helposti saatavilla tulevia työnantajia varten ja työllistyminen on helpompaa arvioidun työkokemuksen perusteella.
Uustalon mukaan vastaavanlaista kampanjaa ei ole muualla Suomessa. Muut festivaalit hakevat kyllä talkoolaisia, mutta hakuprosessi sijoittuu lähinnä suoraan halutulle ajankohdalle.

- Me haemme talkoolaisia pidemmälle tähtäimelle ja tarkoituksena on, että siitä jäisi nuorelle työntekijälle muutakin kuin vain hyvä mieli, Uustalo täsmentää.

Yhteistyötä nuorten hyväksi
 
Uustalo kertoo, että kampanjaa pyritään jatkossa laajentamaan muidenkin tapahtumajärjestäjien tapahtumiin ja mukaan halutaan myös yrityksiä. Yritykset saavat tehokkaan rekrytointikanavan ja valmiiksi arvioidut työntekijät sekä näkyvyyttä Summer Up Oy:n tapahtumissa, mikä takaa yrityksille helpon tavan vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja ottaa sosiaalista vastuuta.
 
Talkootyöstä oikeisiin töihin
 
Nuoret, jotka ovat osoittaneet olevansa hyviä työntekijöitä, pyritään työllistämään seuraavinakin vuosina. Positiivisesti edukseen erottuneet talkoolaiset voivat päästä seuraavana vuonna etenemään uusiin tehtäviin. Hyvä esimerkki työuralla etenemisen mahdollisuuksista on Uustalo, joka aloitti uransa Summer Up Oy:llä talkoolaisena festivaaleilla. Hänet pyydettiin seuraavina vuosina aina uudelleen tapahtumiin ja lopulta hän päätyi vakituiseen työsuhteeseen Summer Up Oy:ssä.

- Kyllä talkootyön kautta pystyy omalla panoksella etenemään; jos hoidat duunin hyvin niin ei ikinä tiedä mitä saattaa tapahtua.

Teksti ja kuva:
Maiju Kauranen ja Pauliina Rantala 

Positiivinen energia vie eteenpäin

Mikko Matias Peltoniemeä ei turhaan kutsuta kulttuurialan monitoimimieheksi. Hän on mukana monissa projekteissa esiintyvän ja soveltavan teatterin aloilla, tekee yhteistyötä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Entre Akatemia-projektissa sekä pyörittää omaa yritystoimintaansa. Tulevana kesänä Peltoniemi on mukana Lahden uuden Laukes-kesäteatterin pilottituotannossa Myllysaaren kaunis Justiina.

Sielunruokaa

Teatterityö on usein enemmän kutsumus, kuin varma leipätyö. Vaikka alalla pyritään noudattamaan työehtosopimuksen palkkajärjestelmää, niin yksityisellä puolella se ei aina toimi, jollei tuotanto tuota voittoa.

- Teatterissa työskentely on osittain sielunruokaa, ruoka kompensoi palkkausta, joka on kuitenkin hyvä rakentaa esimerkiksi näytelmän menestykseen sidotuksi. Ammattilaisen aikaa pitää aina kunnioittaa, Peltoniemi kertoo.

Selkeän dialogin merkitys rahatilanteesta on tärkeää työllistävissä teattereissa. Tällöin myös sosiaalinen vastuullisuus toteutuu.

Pitää oppia sanomaan ei

Peltoniemi tekee paljon, koska häntä pyydetään moneen mukaan. Hän uskoo, että positiivinen energia vie asioita eteenpäin ja saa motivaation riittämään. Peltoniemi mainitsee olevansa kiinnostunut monista asioista ja ylimääräistä aikaa jää vain kieltäytymisen opetteluun.

- Pitää opetella myös sanomaan ei, Peltoniemi kiteyttää.

Projektien kautta tarjotaan usein uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi työpajojen jälkeen epävarmat esiintyjät ovat saattaneet pyytää sparrauskursseja.

Myllysaaren menneet tuulet ohjaavat ekologisuuteen

Myllysaaren kaunis Justiina –kesäteatteria esitetään 11.7.-10.8. upeissa Myllysaaren maisemissa. Kesäteatteri sijoittuu 50-luvulle, joten autenttista rekvisiittaa on haalittu kirpputoreilta. Lisäksi lavasteita ja teatterin kalustoa pyritään rakentamaan hyödyntäen kierrätysmateriaaleja. Ekologisuus ei ole ollut erillisenä arvona teatteriprojektissa, mutta näytelmän aikakauden huomioon ottaen kannattavaa.

- Alustavana taiteellisena ratkaisuna on, että menneisyys näkyy ja moderni laitetaan piiloon, Peltoniemi kuvailee.

Entre-ohjelman kautta Peltoniemi sai kesäteatterille arvokasta markkinointiapua opiskelijoilta. Uudet näkökulmat auttoivat avaamaan eri segmenttien vaatimia erilaisia markkinointikanavia. Peltoniemi kertoo nauttineensa opiskelijoiden kanssa työskentelystä.

- Yrittelijäisyys alkaa näkymään. Huomaa kuka tekee ja kuka on vain mukana, hän kertoo.

Erityisesti nuorten aktivoiminen teatterikävijöiksi on hankalaa, mutta tulevaisuudessa Peltoniemi toivoo näkevänsä nuoria kesäteatterin näytöksissä.


Teksti ja kuva:
Erika Luhtala 

Jos se on järkevää, se on vastuullista

Miten yrittäjä, SmartUp Oy:n toimitusjohtaja ja osaamisen kehittäjä Elina Arasola viestii vastuullisuudesta, toteuttaa vastuullisuutta ja ajattelee vastuullisesti?

Ennakoivaa ja toiminnallista vastuullisuutta

Arasolalla on juuri nyt uusi iso toimeksianto työn alla ja hän harmittelee, että vastuullisuuden ja varautumisen pohdinta on jäänyt taka-alalle.

- Tässä unohtuu monet sellaiset asiat, joihin ei kiinnitä huomiota, mutta toivottavasti teen ne automaattisesti. Aina ei ole aikaa tehdä sitä ennakointiin tai riskinhallintaan liittyvää ajattelutyötä, koska se vaatii aina sen, että pysähdyt hetkeksi ja mietit ”hmm entäs jos”.

Arasola uskoo erilaisten työkausien tulevan sykleissä. Nyt keskitytään täysillä käsillä olevaan toimeksiantoon ja sen jälkeen tulee toisenlainen vaihe. Siinä missä ennakoinnin, pohtimisen ja pysähtymisen vaihe kertoo varautumisesta, viestii toimeksiantojen tinkimätön hoitaminen ja asiakassuhteiden vaaliminen käytännön vastuullisuudesta.

Vastuullisuus on arjen valintoja

Arjessa on mahdollista tehdä vastuullisia valintoja. Esimerkiksi työmatkat Arasola kävelee mielellään, jos ei tarvitse autoa kesken päivän. Pidemmät työmatkat hän kulkee tilanteesta riippuen joko omalla autolla tai julkisilla. Helsinkiin pääsee junalla näppärästi, mutta joskus on fiksumpaa mennä omalla autolla.

- Jos se on järkevää, se on vastuullista. Esimerkiksi ensi viikolla olen kahden päivän aikana Jokioisilla, Forssassa, Hämeenlinnassa ja Turengissa, jolloin julkisilla liikkuminen on haasteellista.

”The Vastuullisuus”

On paljon asioita, joihin Arasola haluaa vaikuttaa. Esimerkiksi yhteiskunnalliset, lasten, nuorten ja työikäisten asiat ovat lähellä sydäntä. Näitä asioita ei kuitenkaan asiakaskohtaamisissa usein kuulla, sillä asiakkaiden tarpeet eivät välttämättä kohtaa Arasolan vastuullisuutta kehittävien näkemysten kanssa. 

- On vähän heikosti paketoitu myyntituote, jos sanotaan, että osta pala maailmanparannusta. Sen täytyy olla jotain konkreettisempaa, mutta itselleni on tärkeää, että pystyn kerimään jotain takaisin päin siihen isompaan kuvaan, jota teen. Se on mulle ”The Vastuullisuus”.

Inhimillisen vastuun sarake   

Arasola haluaa nostaa esiin vielä yhdenlaisen vastuullisuuden ulottuvuuden sosiaalisen, taloudellisen, yhteiskuntavastuullisuuden ja ympäristövastuun rinnalle.

- Tekisi mieli lisätä inhimillisen vastuun sarake. Aina puhutaan siitä, että työllä pitää olla merkitystä ja oli se työ sitten yrittäjyyttä palkkatyötä tai opiskelutyötä, niin siinä pitää olla joku henkilökohtainen merkitys tekijälleen ja vain sitä kautta voi päästä rehelliseen menestykseen.

Teksti:
Mimmi Lehto

Kuva:
Matti Huumonen

Vastuullinen, lahtelainen yritys!

Mediatalo ESA on Päijät-Hämeen alueella toimiva mediayhtiö, joka on keskittynyt digitaalisten ja painettujen aineistojen sekä mediapalvelujen tuottamiseen. Mediayhtiöön kuuluvat tilattavat sanomalehdet, kaupunkilehdet, verkkopalvelu sekä ääni- ja kuvatuotanto. Mediatalo ESA tarjoaa myös kattavat jakelu- ja painopalvelut.

Yrityksen päätoimipiste sijaitsee Lahden Ilmarisentiellä. Ilmarisentien ja Itä-Hämeen toimipisteet ovat ansainneet esimerkillisellä toiminnallaan muun muassa WWF:n Green Office –merkin. Ympäristövastuullisuus onkin ollut kaikessa toiminnassa perheyrityksen yksi tärkeimmistä arvoista jo vuosikausia. Mediatalo ESA teetti loppuvuodesta 2008 Pöyry Environment Oy:llä kokonaisvaltaisen tutkimuksen yrityksen ekologisuudesta. Lopputuloksena oli hyvä arvosana ympäristöasioiden huomioimisesta.

Vihreyteen panostaen

Vuonna 2009 Mediatalossa tehtiin konsernitason päätös yhtenäisestä ympäristöpolitiikasta, joka kattaa koko konsernin periaatteet ja toimintatavat. Myös kumppaneilta vaaditaan ympäristövaikutusten tiedostamista. Henkilöstö koulutetaan tuntemaan ympäristöasiat ja heidän edellytetään myös toimimaan niiden mukaisesti. Kertoo vielä syksyllä 2012 Esa Lehtipaino Oy:n toimitusjohtajana toiminut Timo Lehtovuori.

- Olen henkilökohtaisesti hyvin sitoutunut noudattamaan vihreitä arvoja, Lehtovuori jatkaa.

Mediatalo suhtautuu vakavasti jätteiden kierrättämiseen ja tuotantolaitoksien pitämiseen mahdollisimman ympäristöystävällisinä. Esimerkiksi ESA Printissä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen materiaalien kierrätykseen. Prosessien kehittäminen on jatkuvaa ja tuotantomateriaalit ovat yhä ympäristöystävällisempiä. Paikallisessa toiminnassa Mediatalo ESA on näkyvästi mukana ottamalla osaa hyväntekeväisyystyöhön. Mediatalo ESA on ollut mukana muun muassa Vesijärvi projektissa, jonka tarkoituksena on hoitaa Lahden talousalueen järvien tilaa.

Sanomalehdistä sähköisiin lukulaitteisiin

Mediatietoiset kuluttajat pohtivat paperisen sanomalehden sekä verkkolehden välisiä eroja ympäristönäkökulman kannalta. Sanomalehden hiilijalanjälki on pienempi kuin sähköisten laitteiden. Osalle kuluttajista virtuaalimaailma on osa arkipäivää, toiset vannovat perinteisen paperin rapinan nimeen.

-Yhden sanomalehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 1,3 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla, kertoo Mediatalo ESAn talousjohtaja Antti Torila.

Esa Lehtipaino Oy:n toimitusjohtajana toiminut Timo Lehtovuori kertoo, että on myös asioita joihin konsernin on vaikea vaikuttaa. Esimerkiksi kotimaista sanomalehtipaperia on nykyään mahdotonta saada, joten paperi tuodaan ulkomailta, suurelta osin Ruotsista ja Venäjältä.

Sosiaalisen vastuun kantajat

Mediatalo ESA vaalii sananvapautta ja ottaa rohkeasti kantaa yhteiskunnassa piileviin epäkohtiin. Myös medialukutaidon siirtäminen jälkipolville on osana yhteiskunnallista vastuunkantoa ja peruskoulujen väliset uutiskilpailut ovatkin yltäneet suureen suosioon. Mediatalo ESA pyrkii lisäksi jakamaan tietoa ja tietoisuutta vastuullisuudesta myös sidosryhmilleen. Medioiden kautta tieto päätyy usein yleiseen keskusteluun

Teksti ja kuvat:
Juhana Salminen ja Viivi Tapaninen

Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyöllä ympäristövastuuta lisäämässä

Ympäristövastuu on yksi yhteiskuntavastuun osa-alueista taloudellisen ja sosiaalisen

vastuun ohella. Ympäristövastuullisen toiminnan toteuttaminen ja kehittäminen on yhä useamman yrityksen ja kuntaorganisaation arkipäivää. Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalla ympäristövastuullisuuteen ja -tehokkuuteen liittyviä työelämäprojekteja toteutetaan Ecomill-ympäristötehokkuuspajassa.

- Tähän mennessä opiskelijavoimin on tehty kymmenen projektia ja kolme on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on liittää työelämäyhteistyö kiinteäksi osaksi perusopetusta ja luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia niin pk-yritysten kuin kunnallisten toimijoidenkin kanssa, sanoo projektipäällikkö Reetta Jänis. 

- Onnistuneista yhteistyöprojekteista hyötyvät kaikki osapuolet, mutta käytännöissä on vielä petrattavaa niin opettajien, opiskelijoiden kuin yhteistyötahojen puolelta, jatkaa Jänis.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy on yksi Ecomill-pajan yhteistyöyrityksistä. Ympäristövastuullisuus ja tietoisuus toiminnan kaikista ympäristövaikutuksista ovat erityisen tärkeitä teollisuusyrityksen toimiessa sijainniltaan herkällä pohjaveden muodostumisalueella. Ympäristöluvat velvoittavat yrityksen raportoimaan toiminnastaan viranomaisilmoitusten kautta. Lisäksi Rakennusbetoni- ja Elementti Oy on tiedottanut vuodesta 2001 alkaen ympäristönsuojelun tasostaan julkisella ympäristöraportilla asiakkaitaan, yhteistyökumppaneitaan, viranomaisia ja oppilaitoksia. Internet-sivuilla olevaa ympäristöraporttia voi lukea kuka tahansa kiinnostunut. 

- Osallistumme mielellämme erilaisiin paikallisiin ympäristöprojekteihin ja alueen yhteistyöverkoston kehittämiseen. Uusien ideoiden kehittäminen sekä nuorten ja työelämän yhteistyö, jota teemme oppilaitosten kanssa on tärkeää, toteaa ympäristöinsinööri Sami Hallikainen.

Hallikainen kertoo, että EcoMill-yhteistyön myötä uutta tietoa on aiempaa helpommin saatavilla Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lle. Yritys saa tietoa uusista ja meneillään olevista tutkimuksista ja alan projekteista, joiden tiedottaminen ei välttämättä muuten tavoittaisi yrityksiä. Opiskelijayhteistyönä tehdyt ympäristövastuullisuutta lisäävät projektit on ollut helppo aikatauluttaa yrityksessä. Opiskelijayhteistyö on ollut hyvä vaihtoehto varsinkin, jos yrityksellä on ollut ajankohtainen, esimerkiksi esiselvitystä vaativa ympäristöasia, jonka tekemiseen ei omassa organisaatiossa ole ollut resursseja. Opiskelijat ovat innokkaita tarttumaan yritysmaailman projekteihin, joissa työllä on todelliseen tarpeeseen vastaava päämäärä eikä pelkkä harjoitustyö. Tämä kannustaa myös yritystä kehittämään toimintaansa.  

Kuntaorganisaatioilla on esimerkillinen rooli ympäristövastuullisen toiminnan edistämisessä. Lahden kaupungin strategian 2025 mukaisesti Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Strategiassa tehtyjä linjauksia noudatetaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä. Yhtenä perusteemana on toiminnan ympäristölähtöinen kehittäminen, joka läpäisee koko kaupungin toiminnan. Lahden Siivouspalvelu toteuttaa Lahden kaupungin strategiaa, kun se omassa palveluntuotannossaan huomioi ympäristövastuullisen toiminnan. Ympäristömyönteisyys pyritään huomioimaan kaikissa hankinnoissa sekä omissa puhdistuspalveluissa esimerkiksi vähentämällä veden käyttöä. Asiakkaat myös odottavat toiminnalta ympäristövastuullisuutta. Lahden siivouspalvelu on ollut mukana kaupunkitasoisessa Green Qffice –projektissa ensimmäisten joukossa.

Lahden Siivouspalvelu ja Ecomill-paja käynnistivät yhteisen ympäristöprojektin vuoden 2012 lopulla.

- Lahden Siivouspalvelun laatutyön yhtenä arviointikohtana on kestävä kehitys. Koska haluamme jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme, etsimme kumppania arvioimaan toimistosiivouksen ympäristömyönteisyyttä, sanoo palveluesimies Sannamari Mäkelä ja jatkaa: 

- Lamkin opiskelijan tekemän selvityksen perusteella olemme pystyneet nostamaan esille uusia kehittämistarpeita, jotka liittyvät konkreettisesti johtamiseen sekä päätöksentekoon muun muassa materiaalihankinnoissa. Joutsenmerkin kriteeristön avulla voimme arvioida toimintaamme ulkopuolisen silmin. Pohdimmekin nyt virallisen ympäristömerkin hakemista toimistosiivoukselle.

Lahden siivouspalvelu toivoo myös jatkoa nyt tehdylle opiskelijatyölle eli apua ympäristövastuullisuuden jalkauttamiseen koko henkilöstölle.

EcoMill-ympäristötehokkuuspaja on ESR-rahoitteinen projekti, jossa tehdään yritysten ja organisaatioiden ympäristötehokkuutta parantavia suunnitelmia ja selvityksiä opiskelijatyönä opettajien ja muiden asiantuntijoiden valvonnassa. EcoMill-ympäristötehokkuuspajaa toteuttavat Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan ala ja Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Lahden keskus. Projekti jatkuu 30.4.2014 saakka.

Lisätietoja Ecomill-projektista löytyy osoitteesta: www.lamk.fi/ecomill

Teksti ja kuva:

Reetta Jänis

projektipäällikkö

reetta.janis@lamk.fi

Lahden ammattikorkeakoulu

Sami Hallikainen

ympäristöinsinööri

sami.hallikainen@rakennusbetoni.fi

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

Sannamari Mäkelä

Palveluesimies

sannamari.makela@lahti.fi

Lahden Siivouspalvelu

Yrittäjyyden uudet tuulet

Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden johtamisen ja viestinnän opiskelijoiden tuottaman ja toteuttaman @Sight-verkkojulkaisun teemana ovat yrittäjyys ja nuoret esimiehet. Tekstit käsittelevät monipuolisesti yrittäjyyttä, sen saralla tapahtuvia muutoksia sekä nuoria arjen esimiestehtävissä.

Nuoret yrittäjät tasapainoilevat kunnianhimoisesti yrittäjyyden, koulun ja arjen välillä. Nämä nuoret ovat toimineet, iästään huolimatta, yrittäjyyden saralla jo pitkään ja ovat oman alansa edelläkävijöitä.

Yrityksissä tapahtuvia muutoksia esitellään sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta. @Sight-julkaisun lopussa tutustutaan puolestaan tarkemmin Lahden ammattikorkeakoulun tarjoamiin yrittäjyysopintoihin ja opiskelijoiden mahdollisuuksiin perustaa oma yritys lukuvuoden ajaksi.

Toivomme, että nämä nuoret yrittäjät ja esimiehet innoittavat myös lukijoita, sillä vain yrittämällä voi onnistua. 

Nautinnollisia lukuhetkiä! 

Erika Luhtala, päätoimittaja 

Annukka Annaniemi, toimitussihteeri
Ilari Kallio, toimitussihteeri 

Tanja Lindholm, toimitussihteeri 

Jaana Loipponen, vastaava päätoimittaja

Ovimiespalvelu tänään, hammasklinikka huomenna!

Ovimiespalveluyrittäjä, hammaslääketieteenopiskelija ja aktiiviurheilija – kaikki samassa paketissa. Pekka Mutanen, 21, matkustaa Kuopion ja Kouvolan välillä viikoittain yrityksensä AS-Finlandin vuoksi. Ovimiespalveluita tarjoavan yrityksensä hän perusti noin kaksi vuotta sitten.

- Haluan itse määrätä omat työajat ja olla oman itseni herra, Mutanen perustelee yrittäjäksi ryhtymistään.

Paremmat mahdollisuudet yrittäjyyteen

Ovimiespalveluyrittäjä
Pekka Mutasen tähtäimessä on
perustaa oma hammasklinikka

Mutanen oli vasta 19-vuotias ryhtyessään yrittäjäksi.

- Monet kyl sano, ettei tossa ole mitään järkee, Mutanen muistelee lähipiirinsä reaktioita, kun ensimmäiset ajatukset yrityksen perustamisesta nousivat pintaan.

Mahdollisuus yrittäjyyteen vaikutti Mutasen päätökseen opiskelupaikasta. Oman yrityksen pyörittämisen myötä yrittäjyys tuntui luonnolliselta myös tulevaisuudessa. Tästä syystä lääketieteestä kiinnostuneena Mutanen haki opiskelemaan hammaslääketiedettä tähtäimessään paremmat mahdollisuudet yrittäjyyteen yksityisen hammasklinikan myötä.

Panostusta henkilökohtaiseen palveluun

Vaikka lähipiiri ei Mutasen visiosta omasta yrityksestä aluksi innostunutkaan, on hän toiminnan lähtiessä käyntiin saanut pelkkää kannustusta. Lähipiirin lisäksi myös muiden yrittäjien tuki on tärkeää.

- Vanhemmat yrittäjät arvostaa nuoria, ne tukee ja auttaa tosi mielellään.

Mutanen sanookin saaneensa ainoastaan positiivista palautetta ja innostusta vanhemmilta yrittäjiltä. Myös neuvoja saa tarvittaessa, kunhan vain uskaltaa kysyä.

Yksi AS-Finland:in vahvoista kilpailutekijöistä on asiakkaiden henkilökohtainen palvelu, jonka tärkeydestä Mutanen haluaa muistuttaa myös vanhempia ja kokeneempia yrittäjiä.

- Jos on iso yritys, niin kannattaa panostaa henkilökohtaiseen palveluun, asiakastyytyväisyys tuntuu helposti unohtuvan. Oli ala mikä vaan, niin pitää panostaa palveluun ja asiakkaista välittämiseen.

Myös ajan hermoilla pysyminen on osa yrityksen jatkuvaa kehitystä. Uusia innovaatioita kehitetään koko ajan, ja juuri ne ovat monelle yritykselle tärkeä kilpailutekijä.

Uskalla yrittää

Moni vierastaa ajatusta yrittäjäksi ryhtymisestä, sillä se koetaan liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Mutanen tyrmää tämän ajatuksen, ja korostaa yrittäjyyden tuomia mahdollisuuksia.

- Jos haluaa saavuttaa, on pakko uskaltaa.


Teksti ja kuva:
Sanni Saari ja Emma Turkia